Varastointi – välttämätön paha

Vaikka nykyaikaiset toiminnanohjausperiaatteet pyrkivät poistamaan tai ainakin oleellisesti vähentämään varastointia, on toiminnan turvaamiseksi yleensä pidettävä tietty tavaramäärä varastossa.

Varastot eri tarpeiden mukaan

Raaka-ainevarasto on tarpeen valmistavan teollisuuden jatkuvan toiminnan turvaamiseksi. Varaston koko riippuu mitä suurimmassa määrin toiminnan luonteesta: sokeritehtaassa tarvitaan suuri varasto kerran vuodessa tapahtuvan sadonkorjuun takia, kun taas maidonjalostusteollisuus saa raaka-ainetta päivittäin. Myös toimitusaika raaka-ainelähteeltä tuotantoon, ja erityisesti sen vaihtelu, vaikuttavat varaston mitoitukseen. Pakkausmateriaalit ovat myös yleensä luettavissa raaka-aineiksi lopputuotteen kannalta.

Tuotannon välivarasto on joskus osa tuotantoprosessia, jolloin tuotteen ominaisuudet muuttuvat varastoinnin aikana, esim. kypsytyksessä. Joskus välivarasto auttaa pitämään tuotannon eräkoot taloudellisina ja vähentämään tuotevaihtoja.

Valmistuotevarasto on usein laitoksen suurin varasto. Se tasaa tuotannon ja kysynnän välistä vaihtelua ja takaa tuotannon jatkuvuuden sekä asiakaslupausten täyttymisen. Varastointimäärät ovatkin jatkuvaa peliä toimitusvarmuuden, sitoutuneen pääoman ja tilankäytön suhteen, eivätkä jatkuvasti lyhentyvät tuotteiden elinkaaret sitä ainakaan helpota.

Karanteenivarastoa joudutaan pitämään raaka-aineille tuhoeläinten ja saastumisriskin takia.  Valmistuotteiden osalta karanteeni liittyy yleensä laboratoriotulosten varmistumiseen.

Miten varastointitarve määräytyy?

Raaka-ainevarastoissa globalisaatio ja erityisesti Kiinan voimakas rooli valmistajana tulevat selvästi esiin. Pitkien kuljetusetäisyyksien takia toimitukset suurissa yksiköissä tulevat edulliseksi, minkä johdosta saapuvat erät ovat suuria ja niiden pitkä väliaika johtaa korkeampaan varastotasoon. Myös epävarmuus saapumisajasta lisää varastoinnin tarvetta.                          

Yrityksen toiminnalleen asettama palvelutasotavoite ohjaa myös varastotasoja. Jos kaikkia nimikkeitä on oltava koko ajan saatavilla suuriinkin toimituksiin, nousee varastotaso merkittäväksi. Ylisuuri varasto tarkoittaa tuotteen myyntiajan eli hyllyajan menettämistä sekä mahdollisia hävityskustannuksia tuotteen elinkaaren loputtua. Jos ei-strategisten tuotteiden satunnaiset saldopuutteet sallitaan, vähenee varastossa sekä tilantarve että sitoutunut pääoma.

Myös tuotteiden elinkaarten jatkuva lyheneminen johtanut nimikemäärien kasvuun ja suurempaan varastopistojen määrään.

Logistiikkaverkosto kilpailutekijänä

Logistiikka on paljon muutakin kuin varastointia, vaikka se sisälogistiikan ohella on usein ainoa tuotantolaitoksen hallinnassa oleva logistiikan osa. Logistiikan kokonaisverkosto muodostuu tulologistiikan, eli raaka-aineiden pakkaustarvikkeiden kuljetuksesta laitokselle, ja lähtölogistiikan, eli runkokuljetusten, terminaalien ja jakelun, hallinnasta. Vaikka kuljetustoiminnot on usein ulkoistettu, logistiikan suunnittelulla luodaan niiden pelisäännöt.

Logistiikkaverkostolla on tärkeä rooli tilaus-toimitusputken tehokkuudessa ja kustannuksissa. Verkostoa voidaan optimoida erilaisia tehokkuusparametrejä käyttäen, haluttiinpa painottaa sitten nopeutta, säästöjä tai vihreitä arvoja.

RE-suunnittelu pystyy tarjoamaan suunnittelua kaikkiin logistiikan osa-alueisiin raaka-ainelähteistä loppukäyttäjille.